Moikka! Tänään oli taas se päivä, että sai kokeilla ”tikulla jäätä”. Ja kaks viivaahan sieltä tuli! 🙂 Kiitos Herra! Tätä on rukoiltu! En malttanut (harmi kyllä) odottaa miehen kotiin paluuta töistä, vaan lähetin hänelle viestillä kuvan positiivisesta r-testistä. No mieshän soitti heti miulle, että Wau!! Hienoa, ja että pääsiki jo nyt lähtee töistä.. Ei menny …
Ei tullut plussaa tässä kuussa.. 🙁 Pitäs vissiin olla prinsessa, että tärppäis heti kun haluaa ja kaikki menis hyvin (niinku Victoria, Madde ja Catherine..) Lapsena sanoin aina, että en halua ikinä omia lapsia, että mielummin adoptoin. EIKÖ MIELIPIDETTÄ SAA VAIHTAA?!? Nytkö me ei saada omia lapsia vaan on adoptoitava? Kyllä ei pitäs koskaan päästää suustaan …
Noniin, surureppu pakattu ja viskattu vintille! Keskenmeno tuli siis toukokuussa viikoilla 11+5. Viikko keskenmenon jälkeen kuoli isä, oman kädenkautta. Surua surun perään. No nyt ollaan elokuun lopulla ja kroppa ja mieli alkaa olemaan pikkuhiljaa taas entisellään, vaikka mikäpä ikävät muistot poistaisi… Mutta nyt voisi taas ” jättää välistä myös turhat kumit” 😉 http://www.youtube.com/watch?v=tqSgppnFn2A 🙂 ******* …
